Jalka naputtaa rytmiä basson tahtiin, rumpupatterin jytinä resonoi luissa ja ytimissä saakka, kitarariffi saa ilmakitaran laulamaan parhaimpien rockstarojen elkein, laulajan käheä ääni kenties kylmät väreet kulkemaan pitkin selkärankaa. On vaikeaa pysyä aloillaan.
Rockmusiikki vaikuttaa kuulijaansa välittömästi. Se kutsuu tanssimaan, ilmakitaroimaan, laulamaan ja herkistellen heiluttamaan sytytintä ilmassa samalla hitaasti huojuen elämää suuremman balladin tahtiin. Rock saa siivouksen tuntumaan juhlalta. Se antaa puhtia ja energiaa juoksulenkkiin. Se saa pohtimaan maailman menoa. Rock vetoaa kuulijaansa monella eri tasolla.
Rakkaus rytmeihin syntyy jo kehdossa
Ihmisellä on lapsesta saakka mieltymys sävelmiin ja rytmiin. Rockin juuret ovat kansanperinteenä sukupolvelta toiselle välittyneessä juurimusiikkina tunnetuissa bluesissa ja countryssa. Se on lisäksi saanut vaikutteita folkista ja jazzmusiikista. Rockmusiikki on säilyttänyt paljon tästä perimästään ja sitä opetellaan nuottien saatavuudesta huolimatta edelleen paljolti korvakuulolta, kuten näiden musiikinlajien perinteisiin kuuluu. Tuloksena on maanläheinen, rouhea svale- ja rytmimaailma.
Ehkäpä mieltymys rockmusiikin kuunteluun onkin sen tietynlaisessa helposti lähestyttävyydessä, alkukantaisuudessa ja rosoisuudessa, mikä saa kuulijan tuntemaan itsensä tasaveroiseksi esittäjän kanssa. Unelma rockmusiikin tekemisestäkään ei ole kaukana.
Länsimaisen populaari- ja nuorisokulttuurin tienviitta
Rockmusiikki kaikkine monine eri alalajeineen on oleellinen osa länsimaista populaari- ja nuorisokulttuuria. Se on vaikuttanut muotiin, elokuvaan, taiteeseen ja kirjallisuuteen alusta alkaen, aina 50-60-luvulta saakka, eikä sen merkitys vaikuttajana ole ainakaan vähentymään päin. Rocklyriikka nousi sanoituksia arvostavan kuulijakuntansa iloksi uuteen, hyvin ansaitsemaansa arvostukseen, kun vuoden 2016 Nobel kirjallisuuspalkinto jaettiin laulaja, lauluntekijä Bob Dylanille. Dylan tunnetaankin nykyaikaisen rocklyriikan isänä.
Rocklyriikan runous on toisenlaista runoutta, sillä lyriikan merkitys avautuu kuulijalle vasta laulajan äänen kautta. Se miten laulaja käyttää ääntään, vaikuttaa sanojen tulkintaan. Laulettujen sanojen tunnelataus ja melodia antavat tekstille merkityksen, joka saattaa erota kirjoitetun version merkityksestä. Silti lopullinen tulkinta syntyy aina vasta kuulijan mielessä, laulun kuulijassa herättämän tunnelatauksen ja kuulijan oman kokemuspiirin tuloksena.
Musiikki kohentaa mielialaa ja vähentää stressiä
Vaikka rockmusiikki mielletään usein nuorisokulttuuriin kuuluvaksi, ei rockin ystävän tarvitse luopua mielimusiikistaan, vaikka ikää karttuukin. Musiikin edullinen vaikutus kuulijaansa on todennettu moneen otteeseen tieteellisissä tutkimuksissa ja aivan erityisesti se on todettu mielimusiikin kohdalla.
Mikäli mielimusiikkiamme on rock, laittakaamme rock soimaan, sillä mielimusiikki kohentaa mielialaa ja lievittää stressiä. Se piristää tai rauhoittaa tarpeen mukaan, parantaa keskittymiskykyä ja vahvistaa sosiaalisia siteitä. Mielimusiikilla on todettu olevan lisäksi monia terveyttä suoraan edistäviä vaikutuksia esimerkiksi aivohalvauksesta toipumisen yhteydessä. Se tekee myös hyvää sydämelle vilkastuttaen verenkiertoa.